Wangari Maathain hiljattaisen poisnukkumisen muistoksi julkaisen artikkelini vuodelta 2008 nyt ensi kertaa netissä Ympäristökustannukset ja –hyötytekijät on otettava BKT:n määritelmään. Tuottavuus on määriteltävä uudelleen niin, että se heijastaa laskelmia ympäristön parantumisesta tai heikkenemisestä. Hallitusten on suostuttava luopumaan epäasianmukaisten diskonttokorkojen käytöstä ja löydettävä parempi tapa määrällistää päätöstemme vaikutukset tuleviin sukupolviin. Hallitusten tulee luopua sellaisista julkisista menoista, jotka tukevat ja kannustavat ympäristön tuhoamista. Hallitusten tulee lisätä tuotteiden ympäristövaikutuksia koskevan tiedottamisen määrää ja tarkkuutta ja antaa tietoa kuluttajille.

Jatka lukemista

Katso syksyllä 2009 tuottamani dokumenttisarja ilmastonmuutoksesta ja sen teemoista Suomen näkökulmasta. Mistä ilmastonmuutoksessa todella on kyse ja mikä ratkaisuksi ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaatimusten täyttämiseen. COP15 – kaikki pelissä on yhteensä 57 minuuttia pitkä dokumentti, joka haastattelee Suomen keskeiset ministerit ja ilmastovaikuttajat. Dokumentti selvittää miksi ilmastonmuutos on niin vakava asia meille kaikille. Globalisaation keskelläkin Suomi on itse vastuussa hiilidioksidinpäästöistään. Mutta mikä avuksi jo pian? Yksi dokumentin löytämä ratkaisu on ilmastolaki. Alla linkki osaan 1/3, katso kaikki kolme, täysin ilmaiseksi!

Jatka lukemista

Sosiaalisen median käyttäjille tuttua on mainonnan määrän raju kasvu viime vuosina. Ilahduttavalla tavalla mainoksetkin tuntuvat relevantimmilta kuin ennen, jolloin meille tarjoiltiin mitä tahansa roskaa. Tänä päivänä jos käyn jossain verkkokaupassa katsomassa tiettyä vaatetta, minulle usein näytetään mainoksia vastaavista tuotteista ja samalta verkkokaupalta. Siis mainoksia tuotteista ja palveluista, jotka aidosti kiinnostavat minua. Yhdysvalloissa 2016 presidentinvaalien yhteydessä ilmeni, että Facebookin mainonnan avulla jo tavaksi muuttunut poliittinen mainonta sai uuden ilmeen, kun Trumpin kampanjan tukena olikin yhtäkkiä Venäjältä rahoitettua mainontaa.

Jatka lukemista

Miten kierrätän tavaraa? Jäteasemalle vienti ei ole aina suositeltavin vaihtoehto, vaan hyötykäyttö on lain ja inhimillisen ajattelun nojalla se ensisijainen vaihtoehto. Jokaiselle löytyy jotakin, voisi sanoa, sillä tavaroita voit itse viedä tai voit pyytää noutoa, joka sopii sellaisellekin, joka ei itse kykene kantamaan tavaroitaan. http://www.kierratyskeskus.fi/ Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus on jo perinteinen tuttu minne voi viedä omia tavaroitaan siten, että kierrätyskeskus hyödyntää myymällä osan ja osa menee jätteeksi. Kierrätyskeskuksen autot myös hakevat tavaralahjoituksiamaksutta Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Klaukkalasta, Hyrylästä, Keravalta ja Söderkullasta.

Jatka lukemista

Ilmastonmuutoksen laajat ja huolestuttavat vaikutukset olivat aamun lehden yleisön osaston aiheena kautta maailman tänä aamun kun YK:n korkea-arvoiset virkamiehet Achim Steiner, Patricia Espinosa ja Robert Galasser yhteisessä kirjoituksessaan tänä kansainvälisen luonnononnettomuksien päivänä he vaativat kokonaisvaltaista suhtautumista kaikkiin näihin riskeihin: köyhyyteen, nopeaan kaupungistumiseen, heikkoon maankäytön suunnitteluun, ja muihin riskitekijöihin, jotka kaikki moninkertaistavat heidän mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vaatimukseen on helppo yhtyä. Pelkästään Suomessa on nyt lokakuussa saatu esimakua kasvavista sademääristä, jotka ovat yksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Jatka lukemista

Tällä mahtavalla TED-videolla Allan Savory kertoo kuinka erehdyksen kautta hän oli pakotettu luomaan uuden metodin, jolla on nyt yli 15 miljoonan hehtaarin alueella kyetty osoittamaan, miten aavikoituva ja lohduton maa-ala voidaan palauttaa vehreäksi ja hiilidioksidia sitovaksi ilmastonmuutoksen taltuttavaksi alueeksi. Ratkaisu on yllättävä: karjan laiduntaminen jättilaumoissa ja suurella alueella liikkuen sekä laiduntaen. Savoryn 1950-luvulla tekemä suositus tappaa noin 40.000 laiduntavaa norsua aavikoitumisen estämiseksi osoittautui totaalivirheeksi ja nyt Savory kertookin, että laiduntavat eläimet ovat ratkaisu aavikoitumisen estämiseen ja ilmastonmuutoksen taltuttamiseen.

Jatka lukemista

1992 aikansa alansa nobelistien enemmistö ja yhteensä yli 1,700 tiedemiestä maailmanlaajuisesti allekirjoittivat vetoomuksen, jossa edellytettiin vakavia ja pikaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen poistamiseksi. Nyt, 2017, on kulunut 25 vuotta siitä, kun tuo vetoomus toimitettiin yleisölle eikä ilmastonmuutosta vieläkään ole otettu tosissaan. Miksi, kysyn kaikilta maailman hallituksilta ja päämiehiltä sekä liike-elämän johdolta, te ette yhdy jo viimein Dalai-Laman ja paavin joukkoon ja toimi? http://www.ucsusa.org/about/1992-world-scientists.html#.WHtPurZ95Bw“Ihminen ja luonto ovat törmäyskurssilla. Ihmisen toimenpiteet tuottavat karkeita ja usein peruuttamattomia muutoksia ympäristölle ja elintärkeille resursseille.

Jatka lukemista

Kirjoittajan kuva

Saku Mättö

Elämän arvojen pohtija.

Maitreya-kirjan kirjoittaja

Suomi